Toukokuun tuulia

Vappu, tuli ja meni! 

Lapset lähtivät perjantaiaamuna innoissaan päiväkotiin/eskariin - auton kyytiin hyppäsivät ritari, keiju ja merirosvo. Kaikilla oli ollut hauska päivä naamiaishumussa. Elias halusi itseasiassa pitää ritaripukuaan nukkumaanmenoon saakka ja vielä seuraavanakin päivänä. Ei siis mennyt asuvalinta ainakaan pieleen ;) Meillä vappusuunnitelmat muuttuivat viime tingassa. Veimme lapset mummille ja mummolle hoitoon, mutta emme lähteneetkään aikuisten juhliin vaan vietimme laatuaikaa (?) kaksin. Se miksi suunnitelmanmuutos tuli, onkin tarina erikseen - meillä katkesi 7 vuoden perinne vappuaaton suhteen, kovasti mieleni tekisi siitä kirjoittaa, mutta ei täällä blogimaailmassa viitsi.

Vappupäivää vietimme Lappeenrannassa siskoni ja hänen miehensä luona. Mmmm, mitä ihanaa ruokaa ja hyvää seuraa! Aina vaan ihmettelen, että miksi juhlapyhinä yms. tulee ahdettua itsensä aivan täyteen ruokaa ja herkkuja. Eikö sitä ikinä opi, että syödä voi myös kohtuudella?

(Kuvassa minä lähdössä siskoni luo - ulkona satoi muuten kaatamalla vettä kuvaushetkellä!)

Tänään pojat halusivat pyöräilemään ja neitikin alkoi vetää vaatteita niskaan. Sano siinä sitten pikkuiselle, että sinä et pääse.. Niinpä tämä äiti vetäisi pyöräilykypärän päähänsä ja päätti lähteä kokeilemaan, miltä tuntuu pyöräily raskausviikolla 34. No, ei se kieltämättä enää mun hommaa ollut - suurin osa matkasta taittui pyöräillen seisaallaan ;) Muutoin oli ihan virkistävä kokemus, hih.

Huomatkaa mieheni hieno käyräsarvinen Nopsa :D Miksi muuten MUN päässä tuo pyöräilykypäräkin näyttää ihan potalta, kun muille se tuntuu poikkeuksetta istuvan ja vielä näyttääkin ihan hyvältä. Huoh.

Täällä odotetaan jo kovasti KESÄÄ!!