perjantaina, elokuuta 19, 2011

Asumispohdintoja

Me asutaan 1950 rakennetussa  
omakotitalossa
jossa on iso piha.
Taloa on laajennettu 1980. 
Laajennuksessa on tehty  
sisä-wc, uudet portaat ja iso makuuhuone
Laajennusosa sulautuu taloon niin, ettei sitä huomaa ulospäin.
Neliötä talossamme on 122 (142).


Tämä talo on ollut meidän koti 
kohta 11 vuotta
eli ostettiin tämä jo hyvissä ajoin ennen lapsia.
Hyvin ollaan viihdytty. 
Naapurit ovat mukavia, asuinympäristö on rauhallinen.

Siltikin nyt kun lapsia on neljä,
ollaan mietitty aletaanko rakentamaan vai
ostetaanko uudehko talo?
Alkaa nimittäin tila käydä vähiin.
(okei, tiedän, että moni asuu paljon ahtaamminkin)

Yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta ja aula.
Toisessa makuuhuoneessa (joka on remontin alla)
asustelee esikoinen ja toisessa kakkonen ja kolmonen.
Pienin nukkuu meidän vanhempien kanssa aulassa, 
jonka osasta ollaan siis tehty kolmas makuuhuone.
Jokaiselle lapselle ei tietenkään ole välttämätöntä saada omaa huonetta,
(ei mulla itsellänikään ole koskaan ollut),
mutta noita meidän makuuhuoneita on tosi vaikea jakaa, kun
esim. esikoisen nykyinen huone on 'rikki' joka seinältä.

Talossamme pitäisi tehdä pian kattavia remontteja.
Katto ja ikkunat pitäisi vaihtaa, 
ulkovuorauskin vähintään maalata,
ellei vaihtaa kokonaan. 
Sauna ja kodinhoitohuone kaipaa remonttia,
samoin eteinen.

Rakentajiksi meistä ei ole, mutta miestä houkuttaisi rakennuttaminen.
Mulla on ehkä kuitenkin enemmän ajatuksena, että ostettaisiin joku suht uusi talo. 
Just nyt on kiikarissa yksi ihana, aika iso talo ihan tässä nykyisen lähellä,
talo on rakennettu 2007. Ehkä me löydetään itsemme sunnuntain
asuntoesittelystä..

Toiveissa olisi, että sitten joskus se uusi koti (tai tontti) löytyisi sellaisesta paikasta,
että koulua ei tarvitsisi vaihtaa.

Onneksi meillä ei ole mihinkään kiire.

Ratkaisuja odotellessa laitetaan vanhaa kuntoon,
vaikka sitten niitä tulevia asukkaita varten 
(jotka varmaankin sit purkaisi kaiken ja tekisi mieleisekseen, hih).
Wc-remontti 
on ajankohtainen viimeistään ensi kuussa.
Eli eikun loppusilaus sen suunnitteluun ja sitten vaan toteuttamaan :)

Ihanaista viikonloppua 
kaikille siellä ruudun toisella puolella!
Täällä paistaa tänään aurinko!

13 kommenttia:

  1. Voin hyvin kuvitella teidän fiiliksiä. Me mietittiin pitkään tätä rakennuttamista ennen kun tähän hommaan ruvettiin ja siinä välissä vaihdettiin kerran asuntoakin. Ja meillä oli just takarajana tämän hetkinen tilanne, eli asettua jollekin alueelle ennen koulujen alkua, ettei lasten tarvii vaihtaa koulua kesken kaiken.Nythän me siis ollaan asuttu täällä 2 vuotta.
    Ja meille oli itse asiassa aika iso asia lähteä kehäkolmosen ulkopuolelle, vaikkakin vain tää 15 minuuttia ulkopuolelle ;) mutta kun on ikänsä asunut pk-seudulla niin oli tietynlainen kynnys lähteä uudelle paikalle. Mutta nyt oon kyllä enemmän kuin tyytyväinen ratkaisuun :) Teillä on kiva tilanne, että viihdytte asuinalueellanne, niin on helpompaa rajata sitä mistä päin kattelee taloa tai tonttia. Meillä oli aika laaja skaala mistä haettiin tonttia.

    Mutta joo, voin uskoa, että mielessä käy kaikenlaisia aatoksia, just toi, että voisiko huoneita jakaa, riittääkö se että on yhteinen huone ym ym... Meillä on nyt periaatteessa kaikille omat huoneet, mutta ei näistä kukaan oikeastaan vielä leiki vain omassa huoneessaan, vaan leikkivät siellä sun täällä yhdessä. Mutta sit kun kerta lähettiin tähän taloprokkikseen, niin aateltiin, että sit vaan suoraan kaikille tilaa. Varmaan sit joskus kymmenen vanhana alkaa vasta olla kaipuuta omalle huoneelle.

    Mutta varmaan kannattaa käydä asuntoja ja taloja kattelemassa, niin ainakin avartuu mieli sen suhteen, mitä haluaa ja tarvitsee. Mutta teidän koti on kyllä niin kaunis ainakin kuvien perusteella, että raaskitteko te siitä luopuakaan ;)

    Kivaa ja aurinkoista viikonloppua teille :) Meillä täällä jo vingutaan iskää kotiin... ;)

    VastaaPoista
  2. Meillähän oli sama tilanne. Meidän talossa oli papeiden mukaan 104 m2, mutta olimme ottaneet kaikki varastotilat käyttöön, joten neliöitä oli kyllä enemmän.
    Puhuimme kauan, että tarvisimme isomman, mutta ne oli vain haaveita. Meillä oli vähän sama, että uudisrakentajiksi meistä ei olisi ollut ja puhuimmekin, että jos uutta olisimme halunneet, niin se olisi ollut avaimet käteen systeemi.

    Huviksemmehan me tätäkin taloa tulimme katsomaan, ja ihastuimme. Ja huviksemme teimme tarjouksen, vaikka tiesimme että töitä riittää. Tyytyväisiä olemme olleet, ja vieläkun saisi kaiken valmiiksi, niin pääsisi sisustamaan kunnolla.

    Meillä ainakin on molemmilla talokaupoilla tullut sellainen tunne taloon astuessa, että tämä on meidän. Ensimmäistä taloa ostaessamme, kävimme katsomassa montaa eri taloa. Kun olimme kiertäneet talon (jonka sitten ostimmekin) läpi, sanoimme melkein samaan aikaan, että tämä on meidän :)

    Käykää katsomassa taloa!! Jos ihastutte, miettikää jos jätätte tarjouksen. Jos taas ette pidä, niin eipähän jää harmittamaan.

    VastaaPoista
  3. Hyvin tutulta kuulostaa mietteesi. Hyvä se on eri vaihtoehtoja punnita ja käykää ihmeessä katsomassa se talo lähistöltä. :)
    Ihanaa viikonloppua teidän perheelle!

    VastaaPoista
  4. Talokuume paranee vain talolla :) Uudella tai vanhalla. Suurperheellä tilaa yli 400 neliötä ja silti läksyt tehdään keittiössä, reput säilytetään eteisessä, legot rakennetaan olohuoneessa... ja kukaan ei halua nukkua yksin. Paljon siivottavaa, paikkoja, joissa ei käy edes joka viikko. Joten tila ei välttämättä tuo auvoa. Edes lasten kasvaessa. On se vaan niin hassua.

    VastaaPoista
  5. Meilläkin oli tuollaisen kaltainen tilanne.. siis että tila loppuu. Mutta me ei saatu lainaa uuden rakentamiseen (olis tehty se tälle isolle tontillemme ja purettu sit vanha pois).. joten me sit lopulta päätettiin rempata tää vanha talo. Ja ihan hyvä ratkaisu on ollukin, vaikka tuntuukin ettei tää remppaaminen lopu ikinä..

    Meillä oli kyllä tilaa rempata, kun puoli yläkertaa oli tekemätöntä tilaa.. sinne saatiin siis kaksi hyvän kokoista huonetta. Edelleenkään kaikille ei ollut omaa huonetta, mutta nyt sitten nuo isoimmat asuukin tuolla aitassa, joten ne kaksi "uutta" huonetta on pienempien huoneina. Meillä ei ole miehen kanssa makkaria ollenkaan, vaan ollaan tuolla yläkerran toisessa puolikkaassa. Mutta kelpaa sekin.

    Ei muuta kun onnea talon etsintään!! Torkkarissako te asutte vai millä alueella?

    VastaaPoista
  6. Talokuume on kavala kun se iskee :D Meillä kuume on niin paha, että taitaa olla pakko rakentaa ihan oma tönö. Myytiin keväällä vanha asunto ja nyt asutaan vuokralla. Ollaan käyty kattomassa uusvanhoja taloja, mutta kun ei natsaa niin ei... Pakko rakentaa ;D

    onnea talon etsintään!!!

    VastaaPoista
  7. VOin täysin kuvitella tuon tunteen! Meillä jotain 220 neliötä ja se tuntuu jotenkin just ja just riittävän, huomioiden, että meitä on joka toinen vkl 7. Mutta, kaikkeen tottuu ja rehellisesti sanottuna haaveilen yhdestä lisähuoneesta. Tarvisin sellaisen ehdottomasti.

    MUTTAhei - jos oikeasti päätyisitte rakennuttamaan, mun tämän ja edellisen talon on rakentanut firma, joka on sieltä teiltäpäin. Ihan naapurista! (Exän tuttuja) - voin kyllä suositella ja kertoa enemmän jos haluat!

    VastaaPoista
  8. Meillä oli ihan sama fiilis kuin Mialla kun tulimme tähän taloon. Kierrettiin läpi ja vartin oleskelun jälkeen sanottiin miehen kanssa yhteen ääneen "se on tässä". Eihän sitä koskaan tiedä, ellei mene katsomaan. Joten ei muuta kuin näytölle sunnuntaina!

    Hauska tuo Rillan kommentti, heillä on 220 neliötä ja välillä seitsemän henkeä ja tuntuu ahtaalta. Me elettiin monta vuotta talossa, jossa oli 120 neliötä ja joka toinen vkl 8 henkeä paikalla. Nyt on 169 neliötä ja musta tuntuu, että tilaa on ruhtinaallisesti. Suhteellista siis. Ja tietysti mihin tottuu. ;)

    VastaaPoista
  9. Rilla - kerro ihmeessä enemmän! Me asutaan nimittäin myös Kouvolassa, tonttikin jo valmiina, joten luotettava ja hyvä rakentaja haussa :-)

    Terhi - meillä kohta tulossa myyntiin uudesta Mielakasta iso uudehko okt :-)

    VastaaPoista
  10. Onpa mukava, kun ootte käyneet kommentoimassa! Olin varma, ettei tätä löpinää kukaan edes jaksa lukea :)

    Linda - heh, mä oon ennenkin kuullut tuosta kehäkolmosen ulkopuolelle -ongelmasta ;) Tässä meidän lähellä on alue, johon koko ajan rakennetaan, mutta periaatteessa en haluais sellaiselle ylikansoitetulle asuinalueelle, jossa voi olohuoneen ikkunoita kätellä naapureita. Ihanne olisi jossain lähellä keskustaa vanha purkukuntoinen okt, jonka ajais jyrällä alas ja siihen rakennuttais uuden. Mutta aina ei ihanteet toteudu ;)

    Mia - oon katsellut netistä kuvia tuosta kivasta talosta ja ne kovasti miellyttää. Hinta ei miellytä, hehe. Teillä on se onni, että löytyy kotoa ja lähipiiristä remonttitaitoisia ja -intoisia miehiä (ja naisia). Meillä kun ei mies osaa kovin ihmeellisiä remonttihommia tehdä ja sitten nuo muut lähipiirin miehet kyllä osaa, mutteivät innostu. Se huomattiin jo keittiöremontissa.. Saa nyt nähdä mihin tää edistyy vai edistyykö mihinkään.

    syystuuli - no noinhan se taitaa sit lopulta olla, että ei niissä omissa huoneissa viihdytä ainakaan kymmenen ikävuoden alla, joten ehkä siihen asti on sit ihan sama missä asutaan :) Kun meillä vuosi sitten aloitettiin koulu, oli koulupöytä 'pakko' ostaa. Kertaakaan ei olla siinä läksyjä tehty eli hyvin olis pärjännyt ilman sitäkin.

    Heli - asutaan tässä Ravikylän ja Lehtomäen välimaastossa. Kuten tuossa jo Mialle kirjoitin, niin teilläkin sama tilanne heidän kanssa eli remonttiapua ja -taitoa löytyy omasta perhepiiristä, mutta meillä ei oo kovinkaan innokkaita tekijöitä. Harmi.

    lattenainen - kyllähän se tosiaan on niin, että ainoastaan rakentamalla saa valmiina ihan just sitä mitä haluaa. Harvoin valmiissa taloissa on kaikki ihan just mieleistä. Onnea teille rakennusprojektiin!!

    Rilla - siis tottakai sä tarttet lisähuoneen :D Mutta hei, laitahan ihmeessä meiliä, haluan ehdottomasti kuulla lisää!!!

    Villa Kaarnakallio - jos se on vaikka neliöiden kanssa sama juttu kuin rahojen eli vaikka rahaa olis kuinka paljon, niin siltikään se ei riitä ;) Teillähän tuo talo taisi olla aikalailla haluamanne ilman remonttejakin? Ja suht uusikin vielä. Sellainen kun löytyis meillekin!

    Amalia - nyt kyllä heräsi mielenkiinto vaikka alue onkin ihan 'väärässä suunnassa'. Onko talo siellä Perhostien yms. puolella? Eli toisella puolella niistä juuri nyt rakennettavista taloista?

    VastaaPoista
  11. Amalia - hitsinpimpulat! Mä kävin sun blogissa visiitillä. Teidän koti näyttää muutaman kuvan perusteella just mun kodilta :) Ihan pakko päästä katsomaan. Milloin se siis tulee myyntiin? Mitä teillä suunnitelmissa? Kirjoitit blogissasi, että olette asuneet siinä 6v.

    VastaaPoista
  12. Moi taas!

    Kiva, jos kävit visiitillä :-) Mun blogi on elänyt harmillista hiljaiseloa, jospa se vaikka taas joskus piristyisi.

    Ollaan siis juu täällä Perhoskadun ympyröissä. Meillä on sellainen tilanne, että olemme varanneet tontin ja rakentaminen alkaa todennäköisesti ensi keväänä. Yritämme lykätä talon myyntiä mahdollisimman pitkälle, myyntiin tämä tulee kuitenkin viimeistään kun rakennushommat alkavat. Ollaan juu asuttu tässä 6 vuotta, ostettiin talo rakentajalta puolivalmiina. Ihana rauhallinen paikka ja talokin oikein passeli, nyt vain niin houkutteleva tontti, että se on ehkä pakko täyttää uudella talolla :-)

    VastaaPoista
  13. Amalia - utelias kun olen, niin nyt mä tiedän ihan oikeasti missä asutte. Tunnistin talon oikeaksi yhdestä blogissasi olleesta kuvasta vaikkei itse talosta paljon kulmaa enempää vilahdakaan ;) Talonne on ihana! ja voisin kuvitella meidän asuvan juuri sellaisessa. Eli myyntiin nyt vaan ;) Onko teillä tontti jossain lähistöllä?

    VastaaPoista

Kiva, kun kävit! Olisin iloinen, jos jättäisit pienen tervehdyksen merkiksi käynnistäsi :)