Hohhoijaa.
Aina ei voi käydä syömässä BigMac-ateriaa,
tehdä tortilloja tai pizzaa.
Kävin tänään esikoisemme kanssa
kouluterveydenhoitajalla
ylimääräisessä tarkastuksessa omasta pyynnöstäni.
Olen ollut huolissani, sillä esikoinen syö useimmiten
olemattomia ruoka-annoksia.
Kasvua viime vuodesta oli tapahtunut suht´ hyvin,
mutta siltikin painon suhteen oltiin taas pudottu alemmas miinuskäyrällä.
Kontrolli kuukauden päästä, sitä ennen
projektina syödä hyvin.
Hänen annoksiinsa lisätään tästedes ruokaöljyä,
aamu- ja välipaloja isonnetaan,
ääritapauksessa lahjotaan herkuilla.
Olisi mukavaa, jos päivän yhteiset ruokahetket olisi
jotain muuta kuin tuputtamista,
joka ei sekään johda mihinkään
ja saattaa sekin johtaa juuri siihen syömättömyyteen.
Esikoisen tavoin myös kolmevuotias tytär on huono syömään,
mutta kaksi muuta syövät sitten heidänkin edestä - välillä kaapivat
syömättömien lautasetkin tyhjiksi :)
Hassua on se, että tänään koulun jälkeen
esikoinen on syönyt jopa erinomaisesti
- välipalaksi ruisleipää ja jogurttia
- päivälliseksi 2 perunaa ja 2 omatekemääni lihapullaa
(joita ei syö normaalisti ikinä) kastikkeella sekä salaattia
- iltapalaksi 2 kupillista jogurttia, 2 leipää tuorekurkulla ja mehukeittoa
Pitäkää peukkuja, että ruokahimo jatkuu :)
Ihan pelkästään syömättömyyden takia en lasta tarkastukseen vienyt.
Hän on ollut jotenkin kalpea ja väsyneen oloinen.
Lähipiirissä on tapahtunut asioita, joiden takia olen entistä enemmän huolissani
läheisteni hyvinvoinnista - jos jokin huolettaa, se kannattaa tarkistuttaa, ja mieluiten viipymättä.
Pitäkää huolta toisistanne!
Huomenna on taas perjantai,
ja lauantaina on tiedossa elämäni ensimmäiset
blogitreffit.
Arvatkaa jännittääkö? ;)
Voi kurja, että ruoka ei ole maistunut. Toivottavasti ruokahalu nyt pysyisi ja terveydenhoitajankin huoli kannustaisi poikaa syömään reippaasti. Varmasti se yleisvointikin ja posket saavat väriä, kun ravitsemus on kunnossa. Hyvä kun kävit tarkistuttamassa tilanteen!
VastaaPoistaItse olen ollut koko lapsuuteni laihaluikku ja lisäksi iholtani aivan olmi (en edes rusketu kesällä). Olen siitä kalpeudesta saanut koko ikäni kuulla, onneksi näin naisena voin edes poskipunaa käyttää.
Hih, huomenna tiedossa kivaa! :-D
Heh, niin minäkin olen lapsena ollut laiha luikku ja aikamoinen ronkeli mitä ruokailuun tulee, joten siinä mielessä tuo esikoinen on ihan normaali :D Mutta kyllä se sitten huolestuttaakin, toivottavasti tämä on vaan väliaikaista ja sehän on toki pääasia, että kasvua kuitenkin tapahtuu, ettei ihan tyssää.
PoistaTsemppiä! Meillä lapset ovat hyviä syömään, mutta muistan, kuinka lapsena jotenkin vihasin syömistä. Onneksi makuaisti on kehittynyt aikuisikään tullessa :)
VastaaPoistaKyllähän me kaikki aikuisetkin ollaan erilaisia. En voi itsekään väittää syöväni kaikkia ruokia samanlaisella ruokahalulla. No, toivottavasti tällainen on vaan väliaikaista.
PoistaMä jo kommentoinkin tätä toista kautta joten tyydyn vain toteamaan että niin tuttua tuo miinuskäyrällä oleminen ja öljyn lisääminen ruokaan... meidän kummilapset on niin toistensa kaltaisia :) Multa jotenkin jäi aikoinaan se öljynkin lisääminen kun toinen tytär ei lisäöljyä kaivannut.. keskimäärin hyvä, hohhoijaa. Jospa Onni tuumasi, että parasta alkaa syömään niin ei tarvii ravata punnituksissa ;)
VastaaPoistaOikein hauskoja blogitreffejä teille, ja terkkuja tutuille! :)
Niin, mä kyllä muistan nuo öljyt ja miinuskäyrät teidän tytöillä. N ja O ovat niin samanlaisia, olleet aina :) Toistensa näköisiäkin, ja oloisia, kuten kuulemma mekin, hih. Mä mietin kans, että ehkä Onni tuumasi, että tällaisissa seurannoissa en halua kovin usein käydä, joten paras syödä kunnolla. Noh, tänään laitettujen rautojen ansiosta alkoi taas ronkkimaan, huoh.
PoistaMäkin toivottelen tsemppiä, niin syömättömyyteen kuin treffeillekin! :)
VastaaPoistaKiiiitoos, ehkä se tästä. Ja treffit oli kivat :)
PoistaToivottavasti ruoka alkaa maistumaan paremmin jatkossa ja sitä kautta löytyy lisää vireyttä! Uskon, että huolestuttaa. :( Itse en ole vastaavaa joutunut kokemaan, meillä syömättömyys on ollut lapselle normaalia, sitä kausittaista. Joka siis menee aina ohitse ennemmin tai myöhemmin. Tsemppiä! <3
VastaaPoistaTänks <3
PoistaVoi harmin paikka :/ Syömis ongelmat on kyllä kurjia. Meillä kans 3v tahtoo olla, että joutuu tuputtaa ja tuputtaa.. herkut joo kyllä maistus. Mielettömän hyvä juttu, että kävit terkkarin luona. Huoli kannattaa ottaa aina puheeksi. Voimia kovasti <3
VastaaPoistaMun mielestä on todella ärsyttävää, jos joutuu koko ajan tuputtamaan. Jotenkin vaan mieluummin antais olla, mutta ei se oikein toimi niinkään. Ja herkut - nuo varmaan eläis pelkillä herkuilla, jos antais mahdollisuuden :)
PoistaMun pikku-ukko on kans kovin huono syömään, yksi hyväksi koettu konsti meillä on se, että poika on mun mukana laittamassa ruokaa ja kun saa olla "masterchef" niin ruokakin maittaa erilailla :)
VastaaPoistaMukavia treffejä!
No hei, tuota pitäiskin kokeilla. Meillä vaan siinä olis sitten neljä pikkukokkia säätämässä, joten ei välttämättä niin kauhean kivaa sekään, heh.
PoistaVoimia paljon tilanteeseen! Toivon todella, että syöminen ja positiivinen kannustaminen toimivat ja pysyvät.
VastaaPoistaItse jännitän myös meidän nelivuotisneuvolaa. Neiti oli 3v tasan 15kg ja nyt vuoden jälkeen vaaka näyttää täysin samaa lukemaa ja lapsi näyttää toimivan pyhällä hengellä..
Tsemppiä!
Jaa että sielläkin eletään Pyhällä Hengellä. Siltä mustakin välillä tuntuu. Mä tässä just mietin, että painaakohan meidän 3.5v. edes tota viittätoista kiloa. Tuskin. Voimia sinnekin!
PoistaToivottavasti ruoka alkaa maistumaan. Meillä on välillä kausia, että ipanat on tosi huonoja syömään. Varsinkin aamusta ja aamupäivästä. Iltaa kohti nälkä tuntuu kasvavan ja sitten taas tankataan. Vai blogitreffit, kuulostaa kivalle. :) Millos me ehdittäis treffaamaan? ;)
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua ja hauskoja treffejä! :)
Niin se taitaa olla täällä meilläkin, että illalla se ruokahalu on parempi kuin aamulla ja aamupäivällä. Lienee ihan luonnollista. Niinpä, pitäis alkaa hei suunnittelemaan treffejä. Mä voisin joskus ajaa miehen ja lapset systerin luo ja itse hurauttaa vaikka kahville sun kanssa jonnekin, olis tosi kiva tavata, kun ollaan kuiteskin jo nyt 'miltei sukua', hehheh.
PoistaJuuh, ilmoittele vain kun tänne päin tulette, niin piipahdetaan kahvilla. :)
PoistaJee, mä pääsen vihdoin kommentoimaan! Luin mosta postausta taaksepäin :) Ekaksi onnea 5-veelle! Ja hey, mun siskon tyttö 12-v on myös tosi huono syömään, ja oli just syksyllä ylimääräsissä kokeissa. Mutta ei mitään, on vaan aina ollut tosi pieniruokanen. Hyvä että puutui asiaan, ja toivottavasti ruokahalu nyt paranis ihan pysyvästi :)
VastaaPoistaTerkkuja!
Kiitos meilistä. Mä vastasinkin siihen, 'pienellä' viiveellä.. Kiva, että nyt pääset taas kommentoimaan, missä lie ollut vika. Kiitos onnitteluista viisveen puolesta :) Toivottavasti ruokahalun puutos tosiaan on vaan ihan väliaikainen juttu, vaikka eihän tuo koskaan ole mikään suursyömäri ollutkaan :)
PoistaTuo ei ole kivaa ja aika raskasta vanhemmille, erityisesti äidille:(
VastaaPoistaMeillä Eveliinan (oli silloin 3 lk) kanssa olin aivan hermoraunio. Tyttö söi kuin hiiri ja paino tippui. Olin varma, että nyt anoreksia on puhjennut (paino meni niin vauhdilla alas). Puhuin Eveliinan kanssa ja hän sanoi, että ei ole nälkä. Yritin kertoa, että hän ehkä jaksaa sillä ruokamäärällä mitä syö, mutta sillä määrällä ei kasva. Pikku hiljaa Eveliina kasvatti annoksia ja sekä pituus että painokäyrät alkoi näyttämään paremmilta :)
Essi on aina syönyt hyvin ja kaikkea, mutta kolmen pienimmän kanssa "tappelen" päivittäin, että saan heidän syömään edes jotain. Herkkuja en tosin antele, vaikka tiedän että niiden antoa "suositellaan". Jos ruoka syödään, niin silloin lahjon heitä :) Alexkin menee koko ajan alipainoisena, mutta mitäs teet -Alex voi ja jaksaa kuitenkin hyvin :)
Toiset vaan syövät joskus huonommin, tietysti jos elämässä on sattunut jotain, niin se on eri asia. Voimia sinulle "taistelussa" ja toivotaan, että on vain jotain väliaikaista :)
No ei ole helppoa ollut teilläkään, mutta onneksi nyt jo paranemaan päin edes osasta lapsien kanssa. Eihän sitä toki kaikki voi olla samanlaisia syöjiä ja jokaisella on omat lempiruokansa, eihän aikuisetkaan pidä kaikesta, mutta kyllä se huolestuttaa, jos pitkäaikaisesti tuo huono ruokahalu jatkuu. Voimia teidänkin taisteluun!
PoistaMeillä isoveikan syömiset on lähestulkoon aina jonkinasteista temppuilua, hohhoijakkaa, sitävastoin pikkusisko syö todella hyvin, joskus jopa veljensäkin annoksen ;)
VastaaPoistaNäköjään tämä syömättämyys ja temppuilu on yleistä. Meillä tuo kakkonen on samanlainen - syö valtavia annoksia ja kaapii toistenkin lautaset :D
Poista